World Puzzle Championship 2001
Brno, Tšekinmaa 8.–14.10.2001

Vuoden 2001 puzzleratkonnan MM-kisoihin Suomesta lähti mukaan nelihenkinen joukkue kapteeninaan Erja Gullstén. Joukkueen jäseninä olivat kaksinkertainen suomenmestari Pekka Ikäheimonen, ristikoiden ja puzzletehtävien laatija Juha Hyvönen, tämän vuoden [2001] SM-kisoissa neljänneksi tullut Liisa Sarakontu sekä seitsemänneksi sijoittunut kokenut sanaristikkoharrastaja Heljä-Maija Vanhanen. Erja ja Juha olivat kisoissa seitsemättä kertaa, me muut kolme olimme ensikertalaisia.

Maanantain ohjelmana oli lento Prahaan, josta meillä oli bussikuljetus Brnohon. Perille upeaan Holiday Inn -hotelliin saavuttiin vasta aika myöhään, joten emme ehtineet kuin ilmoittautua ja piipahtaa pikaisesti huoneissa ennen tervetuliaisillallisen alkamista. Aluksi Brnon kisaorganisaation johtaja Vítezlav Koudelka toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi, sitten syötiin ja kuunneltiin mainiota laulajaimitaattoria. Skoolailimme pöytäkumppaneiksemme osuneiden kanadalaisten kanssa antaumuksella, mutta parin viinilasillisen jälkeen oli jo pakko siirtyä huoneeseen tutkimaan käteen iskettyä tehtävänippua. Liian moni tehtävätyyppi oli meikäläiselle täysin uusi, huh huh...

Tiistaina, kuten tulevinakin kisa-aamuina, minä ja kämppäkaverini Heljä nousimme ylös ennen seitsemää, selasimme läpi parit tehtävät, kävimme tukevalla aamupalalla ja sen päälle reippaalla aamukävelyllä. Kymmeneltä alkoi kyselytilaisuus, jossa oli tarkoitus selvittää kaikki etukäteen jaetuissa kysymyksissä olevat mahdolliset epäselvyydet. Koska Suomen joukkue oli tullut perille edellisenä päivänä liian myöhään jotta kukaan olisi ehtinyt katsella papereita riittävän tarkasti, karkasimme täältä ensimmäisen tunnin jälkeen perehtymään tehtäviin keskenämme. Pekka selvitti ansiokkaasti parin tehtävätyypin ratkaisumetodeja muulle joukkueelle. Iltapäivällä oli ohjelmassa tutustumisretki läheiselle viinialueelle ja sen keskellä olevaan upeaan, isoon linnaan. Linnassa meillä oli viininmaistiaiset ja joukkueiden valokuvaus.

Syksyn abituri… ei kun puzzleratkojat MM-kisatehtävien kimpussa.

Keskiviikko oli ensimmäinen kunnon kisapäivä. Meille 105 ratkojalle yli 20 eri maasta oli varattu mukavan ilmava kokoussali hotellin yhteydestä, ja minä sain pitkän pöytäni toiseen päähän kaveriksi Unkarin B-joukkueen Tamasin ja hänen söpön pehmokettunsa. Yhdeksältä oli puolentoista tunnin osa 1, sitten lyhyt tauko ja perään osa 2. Voi taivas, mistä ne näin hankalia tehtäviä keksivät? Kolmen raketin eroavaisuuksia piti tiirailla silmät ristissä niin kauan, että päätä alkoi särkeä. Lounastauolla oli hädin tuskin aikaa hengähtää ennen iltapäivän osioiden alkamista kahdelta. Päivän urakka oli täynnä kuuden tienoilla, jonka jälkeen oli päivällisaika ja sitten olinkin jo niin sippi, että emme jaksaneet muuta kuin raahautua läheiseen viinitupaan yksille lasillisille ja kääntämään seuraavan päivän tehtävät. Ei puhettakaan baarissa roikkumisesta tai aamutunneille bailaamisesta!

Torstain ohjelma oli lähes identtinen keskiviikon kanssa: aamupäivän rankat erät, lounastauko ja iltapäivän erät. Loppuiltapäivästä tulivat yksilökilpailun viimeiset tehtävät, jotka olivat hupaisine muotinäytöksineen ja muine esityksineen hauskan keventäviä. Vielä ennen päivällistä tuli joukkuetehtävien ensimmäinen osio, jossa piti pyöritellä numeroilla päällystettyjä puukalikoita oikeisiin asentoihin. Iltaohjelma täsmälleen kuten eilen, yhdelle viinille ja sitten koisimaan.

Palikat koossa (pöydällä). Kuvassa myös (vas.) Juha, Heljä-Maija, Pekka ja Liisa.

Perjantai oli joukkuekilpailupäivä, eli kaikki tehtävät oli tarkoitettu koko joukkuetta varten. Osasta, mm. magneettien sijoittelusta, selvisimmekin komeasti, mutta esimerkiksi rakennuspalikoista syntyi vain kolme vaadittua rakennelmaa. Neljännen korvasimme viereisissä pöydissä hilpeyttä herättäneellä "laivalla".

Kilpailupuoli oli nyt ohi ja oli aika ottaa rennommin. Vasta tässä vaiheessa joukkue ehti tutustumaan Brnon vanhaan keskustaan ja shoppailemaan ennen illan virallista päättäjäisjuhlaa tulosten julistuksineen. Joukkuekisan mestari oli täysin ylivoimaisesti Yhdysvallat, jonka kaikki neljä kilpailijaa sijoittuivat parhaan kahdentoista joukkoon. Suomen joukkue oli sijalla 19 yhteensä 26 joukkueesta. Yksilökilpailussa mestariksi nousi toista kertaa peräkkäin saksalainen Ulrich Voigt ohi kisaa pitkään johtaneen tshekki Robert Babilonin. Paras suomalainen oli Pekka, joka oli jaetulla 18. sijalla. Loppuillan ohjelma oli vapaa, ja kun musiikki soi ja viiniä ja olutta riitti, tutustuminen muiden maiden joukkueisiin oli huomattavan helppoa!

Lauantaiaamuna siirryttiin bussilla Prahaan, jossa olisimme saaneet osallistua opastetulle kaupunkikierrokselle. Kaikki suomalaiset kuitenkin livistivät porukasta ja kiertelivät kaupungilla omin päin. Illalla oli vielä viimeinen jäähyväisjuhla, ja siellä tunnelma oli hyvin vapaa. Osa porukasta ratkoi täälläkin puzzletehtäviä, osa pelasi korttia ja osa seurusteli muuten vaan. Sain arvokkaita tehtävienratkomisvinkkejä mm. briteiltä ja amerikkalaisilta. Illan päätteeksi me suomalaiset toivotimme kaikki vielä hereillä olleet kisailijat ensi vuoden MM-kisoihin Ouluun.

Liisa Sarakontu