Suomen ensimmäinen sanaristikko,
Nuori Voima, 5.2.1925.
Nuori Voima, 5.2.1925.
2018-07-02
”Englannissa on nykyään kulkutautina leviämässä eräs ongelmamuoto, n. s. ristisanaongelmat, joista jo on ilmestynyt useita kirjojakin ja jotka näkyvät saavuttavan suurta suosiota arvoituksista pitävän yleisön keskuudessa. Olemme sommitelleet suomeksi tähän tuollaisen tyypillisen ristisanarakennelman ja tarjoamme sen nyt kaikkien, niin suurten kuin pienten, niin nuorten kuin vanhojen tuumiskeltavaksi. Ehkä siinä piilee jokin tuon vaarallisen ongelmakuumeen siemen, niin että sama harrastus siirtyy tänne meillekin.”
Näin esitteli Nuori Voima -lehti kilpatehtävän Ristisana-koriste torstaina 5.2.1925. Tehtävä on ensimmäinen suomalainen sanaristikko.
Laatijan nimeä ei valitettavasti kerrottu, mutta mahdollisesti laatija oli lehden päätoimittaja Ilmari Jäämaa, joka on kirjoittanut ajanvietekirjoja, mm. Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirja, Taikakirja ja Ajanvietteen ihmekirja. Toinen ehdokas ristikon laatijaksi on Yrjö Karilas, joka oli lehden avustaja. Karilaan toimittamia teoksia ovat mm. Pikku Jättiläinen, Mieleni minun tekevi ja erilaisia ajanvietetehtäviä sisältävä Antero Vipunen. Ei kuitenkaan ole tiedossani, laatiko Karilas lainkaan itse vai käyttikö hän muiden tehtäviä.
Kaksi päivää myöhemmin eli lauantaina 7.2.1925 sanomalehti Ilkan Perhepiiri-lauantailiitteessä julkaistiin kilpatehtävä:
”Tämänkertainen tehtävämme on n.s. ristisanaongelma. Siinä on valkoiset ruudut täytettävä kirjaimilla, joista muodostuu sanoja vaakasuoraan ja pystysuoraan luettaessa. Parasta on ruudulliselle paperille piirtää tämän näköinen kuvio ja ristata mustalla merkityt ruudut, joihin ei tule kirjaimia.”
Samana päivänä myös Suomen Kuvalehdessä julkaistiin ristisana-arvoitus, jota on tähän asti pidetty ensimmäisenä suomalaisena sanaristikkona. Ristikon laati nimimerkki Suometar, jonka tunnetumpi nimimerkki oli Serp.
Tehtävän tekstimainos ruudukkoineen – mutta ilman vihjeitä – tosin julkaistiin jo torstaina 5.2.1925 Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa.
Artikkeli on julkaistu Sanaseppo-lehdessä 2/2018 (kesäkuu).